Pitkän matkan takaa löytyy sateenkaaren pää

Minä, milloin normaalisti olen Jessica tai toisena päivänä Jessuki, Jeesika, Jettica, Jessy ja Jaskakin jopa, olen nyt kesän alun myötä kaiken edellisten lisäksi myös tuore ylioppilas, tuore vaeltaja ja pian tuore muuttaja ja tuore joensuulainen. On tapahtunut niin monta asiaa, että on vaikea uskoa itsekään mitä kaikkea viimeisen kuukauden aikana on käynyt. Lisäksi vaikka tuntuukin siltä, että kaikki nämä ovat ikään kuin tulleet itsestään, on oikeasti kaiken takana pitkä matka.

Kuukauden sisään on mahtunut todella paljon asioita. Kun toukokuun alussa kuumottelin ylioppilaskokeiden tuloksia sekä muuttuneita pääsykokeita ja Lapin vaellukselle pääsemistä, nyt jännitän itsenäistymistä. Näiden asioiden väliin mahtuivat myös lakkiaiset, jotka tosin poikkesivat normaalista juhlista.

Ylioppilaskokeiden tulokset tulivat 12. toukokuuta pitkän ja hermoja raastavan odottamisen jälkeen. Yllätyksekseni sain sekä pitkästä matematiikasta että äidinkielestä yhden arvosanan paremman arvosanan kuin mitä olin odottanut. Lähdin taistelemaan jatko-opiskelupaikasta ammattikorkeakouluun E M M B B (äidinkieli, psykologia, biologia, A-englanti, pitkä matematiikka) ja yliopistoon E M B B (äidinkieli, biologia, A-englanti, pitkä matematiikka) papereilla. Olin varma etten pääsisi todistuksella minnekään, sillä hakijamäärät olivat nousseet lähes 90% metsätieteisiin ja tuplaantuneet metsätalousinsinöörin koulutukseen.

Ylioppilaskokeideni tulokset eivät ole lähellekään erinomaista eikä niissä ole oikeastaan kehuttavaakaan lukemiseen käytetyn määrän vuoksi. Kaverini eivät tiedä edes sitä, etten lukenut yhteenkään kokeeseen kunnolla rehellisesti sanottuna, sillä vaikka tykkäänkin opiskella, kokeet eivät sen kummemmin innosta. Opiskelin lukion aikana kursseilla ja monet asiat olivat sieltä muistissa. Päätin lukion 93,5 kurssin kanssa 8,8 keskiarvolla. Se oli parempi kuin keskiarvo, jolla päätin ylä- ja ala-asteen.

Hain kevään toisessa yhteishaussa jatko-opiskelmaan kuuten kohteeseen järjestyksessä: Metsätieteiden kanditaatti ja maisteri (3 v + 2 v) - Helsingin yliopisto, Metsätieteiden kanditaatti ja maisteri (3 v + 2 v) - Itä-Suomen yliopisto, Metsätalousinsinööri (4 v) - Karelia AMK, Metsätalousinsinööri (4 v) - XAMK, Metsätalousinsinööri (4 v) - HAMK, Metsätalousinsinööri (4 v) - TAMK. Näistä pääsin kaikkiin muihin paitsi Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoon. Itä-Suomen yliopistossa olen varasijalla 55 ja Helsingissä minua ei otettu vähäisten pisteideni vuoksi edes huomioon. Olen silti iloinen siitä, että sain opiskelupaikan sieltä mistä kuitenkin halusin eli jatkan syksyllä opiskeluita siis Joensuun Karelia ammattikorkeakoulussa!

Koska sain jatko-opiskelupaikan todistuksellani pääsin lähtemään hieman yli viikon kestävälle vaellukselle Lappiin. Tuntui sanoinkuvaamattomalta lähteä vaeltamaan, sillä olin odottanut kyseistä hetkeä melkein kaksi vuotta.

Vaellus toteutettiin päiväretkinä Lapin lumi- ja vesitilanteen vuoksi, mutta mielestäni se oli silti tosi hyvä ja avartava kokemus ensimmäiseksi vaellukseksi. Reilun viikon aikana vaelsimme lähes 125 kilometriä. Siihen matkaan mahtui uusia kavereita, paljon ajatuksia ja samalla jonkinlaista kiitollisuuden tunnetta miten hyvin asiat olivat menneet viime aikoina.

Sain paremmat ylioppilaskokeiden tulokset kuin mitä osasin odottaa, pääsin kouluun todistuksella, pääsin vaeltamaan Lappiin ja kesken reissua sain viestin sähköpostiini, että saan Joensuusta todella halpaan hintaan 44m2 yksiön alle puolentoista kilometrin päästä tulevasta kampuksestani. Ja mikä yllättävintä vielä – tulevan asunnon yläpuolella asustelee tuttu kaveri! Kaikki tämä pistää ajattelemaan myös sitä puolta miten huonommin asiat voisivat myös olla. Sateenkaaren päätä ei voi koskaan saavuttaa, mutta silti tällä hetkellä tuntuu siltä kuin sen olisi saavuttanut. Esimerkiksi normaalisti Joensuuhun pitää jonottaa opiskelija-asunnoista yksiöä jopa pari vuotta ja pahimmillaan kaupungissa on jouduttu järjestämään syksyisin hätämajoitukstakin. Lisäksi ilman äidinkielen E:tä ja pitkän matematiikan B:tä en olisi päässyt opiskelemaan Joensuuhun.

Aloitan muuttoprosessin Joensuuhun 1. heinäkuuta alkaen hakemalla avaimet ja viemällä osan tavaroista paikalle, mutta muutan asuntoon lopullisesti vasta elokuun lopussa vähän ennen koulujen alkua töiden takia. Viikko vaellusreissun jälkeen on kulunut muuttolistan ja tavaroiden kokoamisen parissa, kotihommissa, töissä ja juhannuksen vietossa. Ja ainiin, tietenkin myös vuokrasopimuksen solmimisessa.

Vaikka syksy ja muutto lähestyvätkin pikaista vauhtia en halua antaa sen vaivata liikaa mieltä ainakaan vielä, sillä silloin en saisi aikaiseksi tehtyä mitään, kun ikävät asiat pyörivät mielessä. Tällä hetkellä yritän nauttia kodista, ystävistä ja sen ympäröimästä luonnosta niin paljon kuin vain ehdin. Jottei kesä loppuisi myöskään liian nopeasti, ajattelin kertoa seuraavassa postauksessani vaelluksesta Lapin upeassa erämaassa. Kun muuttorumba rullaa käyntiin, heitänpä terveiset ja omat vinkit sieltäkin päästä. Ennemmin tai myöhemmin kesän vaihtuessa syksyyn haluan myös jakaa vinkkejä lukioon. Kannattaa siis pysyä kuulolla niin et pääse jättämään vahingossakaan välistä seuraavia teehekiä!

Mukavaa kesäkuun loppua ja muista nauttia auringon lämmöstä!