Retkellä
Olen aina haaveillut vaeltamisesta. Luonto on mulle muutenkin paikka, jossa voin rentoutua täysin. Kun mieltä ahdistaa, voi vain pukea ja lähteä kävelemään tai pyöräilemään metsään. Eväiden ottaminen mukaan ja kauniissa maisemassa evästauon pitäminen nostaa monenlaisia ajatuksia pintaan.
Puraisu skotlantilaista shortbread-keksiä ja siemaisu termospullon lämmintä, hieman kuumaakin teetä on joka kerta erilaisesta tilanteesta samaan lopputulokseen johtava hetki. Oli vihainen tai iloinen tunnetila, lopputulos on aina yhtä rentouttava ja mielen sisältä kumpuaa monia uusia mietteitä - ratkaisuja ongelmiin, vastauksia kysymyksiin, suunnitelmia ja haaveita.
Siihen tilanteeseen ja paikkaan voi jäädä muistoja ja hetkiä, joista on voinut haluta päästää irti. Sieltä samasta paikasta lähtee aina myös kourallinen uusia asioita matkaan. Ootko koskaan osannut kuvitella, että jonkun vaikean asian jättäminen tuolla tavalla jonnekin keventää mieltä ja siitä yli pääseminen on paljon helpompaa. Kun on valmis käsittelemään asiaa vahvempana tai vain vahvistaakseen itseään, voi vain palata samaan paikkaan muiden hyvien muistojen voimalla. Ilman sen kummempia mietteitä, sen hetkiset ajatukset nousevat itsestään tietoiseen tilaan.
Mun pitkään haaveena ollut vaellusreissu toteutui 2020 kesänä, kun pääsimme omalla partiojohtajien porukalla Lappiin hieman yli viikoksi vaeltamaan. Oli super ihanaa päästä noin seitsemäksi päiväksi kuin pois maailmasta. Vaelluksella tuli paljon ajatuksia, joista jokainen jätti vielä enemmän muistoja.
Luonto on hyvä paikka säilyttää muistoja ja kokemuksesta rohkaisen suakin kokeilemaan sitä. Vaikka mieltä ei painaisikaan mikään, luonto ei ole pelkkiä haikeita muistoja varten vaan myös ikimuistoisia, iloisia hetkiä varten. Tällaisesta paikasta voi muodostua jonain päivänä turvasatama itselle, jossa voi jakaa niin surut kuin ilot, ja jonne on maagista kerta toisensa jälkeen palata.
Puraisu skotlantilaista shortbread-keksiä ja siemaisu termospullon lämmintä, hieman kuumaakin teetä on joka kerta erilaisesta tilanteesta samaan lopputulokseen johtava hetki. Oli vihainen tai iloinen tunnetila, lopputulos on aina yhtä rentouttava ja mielen sisältä kumpuaa monia uusia mietteitä - ratkaisuja ongelmiin, vastauksia kysymyksiin, suunnitelmia ja haaveita.
Siihen tilanteeseen ja paikkaan voi jäädä muistoja ja hetkiä, joista on voinut haluta päästää irti. Sieltä samasta paikasta lähtee aina myös kourallinen uusia asioita matkaan. Ootko koskaan osannut kuvitella, että jonkun vaikean asian jättäminen tuolla tavalla jonnekin keventää mieltä ja siitä yli pääseminen on paljon helpompaa. Kun on valmis käsittelemään asiaa vahvempana tai vain vahvistaakseen itseään, voi vain palata samaan paikkaan muiden hyvien muistojen voimalla. Ilman sen kummempia mietteitä, sen hetkiset ajatukset nousevat itsestään tietoiseen tilaan.
Mun pitkään haaveena ollut vaellusreissu toteutui 2020 kesänä, kun pääsimme omalla partiojohtajien porukalla Lappiin hieman yli viikoksi vaeltamaan. Oli super ihanaa päästä noin seitsemäksi päiväksi kuin pois maailmasta. Vaelluksella tuli paljon ajatuksia, joista jokainen jätti vielä enemmän muistoja.
Luonto on hyvä paikka säilyttää muistoja ja kokemuksesta rohkaisen suakin kokeilemaan sitä. Vaikka mieltä ei painaisikaan mikään, luonto ei ole pelkkiä haikeita muistoja varten vaan myös ikimuistoisia, iloisia hetkiä varten. Tällaisesta paikasta voi muodostua jonain päivänä turvasatama itselle, jossa voi jakaa niin surut kuin ilot, ja jonne on maagista kerta toisensa jälkeen palata.